1050 ja 1070 kuuluvat alumiiniseosvalikoiman puhtaimpiin laatuihin. Molemmissa seosaineiden määrä on hyvin pieni: 1050-seoksen alumiinipitoisuus on vähintään 99,5 % ja 1070-seoksen vähintään 99,7 %. Tämä suhteellisen pieni ero puhtaudessa erottaa ne toisistaan ja korostuu erityisesti käyttökohteissa, joissa sähkön- tai lämmönjohtavuus on ratkaiseva tekijä.
Seosvalinnan taustalla on lähes aina puhtaus. Molemmat tarjoavat suulakepuristettujen alumiiniseoksen parhaimmistoon kuuluvan sähkön- ja lämmönjohtavuuden, minkä tekee niistä luontevan valinnan virtakiskoihin, muuntajiin ja lämmönsiirtokohteisiin. Puhtaus tuo mukanaan myös erinomaisen korroosionkestävyyden, erityisesti ympäristöissä, joissa seostetummat vaihtoehdot käyttäytyvät arvaamattomasti - kemianteollisuus on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi heijastavissa käyttökohteissa korkean alumiinipitoisuuden ansiosta saatavaa pintalaatu on vaikea saavuttaa vahvemmin seostetuilla materiaaleilla.
Kun valitaan erityisesti 1050- ja 1070-seosten välillä, 1070 tarjoaa hieman paremman sähkönjohtavuuden korkeamman puhtautensa ansiosta. Jos käyttökohteessa jokainen johtokyvyn lisäprosentti on merkityksellinen, 1070 on perusteltu valinta. Useimmissa kohteissa – kuten lämmönsiirrossa ja yleisissä sähköasennuksissa – 1050 on kuitenkin yleisempi ja toimiva vaihtoehto.
Muiden seosten käyttöä suositellaan rakenteellisiin kohteisiin. Lujuus on hyvin alhainen, eikä sitä voida parantaa lämpökäsittelyllä (molemmat ovat lämpökäsittelemättömiä seoksia), vaan lujuus määräytyy kokonaan toimitustilan ja kylmämuovauksen perusteella.
1050- ja 1070-seosten korkea sähkönjohtavuus tekee niistä harvoja alumiiniseoksia, jotka soveltuvat aidosti johtoprofiileihin ja muuntajakäyttöön. 1070-seos on hieman parempi valinta, kun sähkönjohtavuus on ensisijainen vaatimus.
Esimerkkejä: Virtakiskot, käämit, kytkinlaitteiden komponentit
Korkea lämmönjohtavuus ja korroosionkestävyys tekevät molemmista seoksista hyvin soveltuvia profiileihin, jotka siirtävät tai haihduttavat lämpöä vaativissa olosuhteissa.
Esimerkkejä: Jäähdytyselementit, autoteollisuuden jäähdytyskomponentit, LVI lämmönvaihtimien osat
Korkea alumiinipitoisuus takaa erinomaisen kestävyyden syövyttäviä aineita vastaan, mikä on usein ratkaiseva tekijä kemian- ja prosessiteollisuuden ympäristöissä.
Esimerkkejä: Säiliöt, putkistot, happojen ja liuottimien käsittelylaitteet
Hyvä pintalaatu yhdistettynä korkeaan puhtauteen antaa molemmille seoksille hyvät heijastusominaisuudet, joita seostetut vaihtoehdot eivät yleensä saavuta.
Esimerkkejä: Valaisimien ja aurinkopaneelien heijastimet
uurin ero on puhtaudessa. 1050 sisältää vähintään 99,5 % alumiinia, kun taas 1070-seos sisältää vähintään 99,7 %. 1070-seoksen korkeampi puhtausaste antaa sille hieman paremman sähkön- ja lämmönjohtavuuden.
Ei. Kumpaakaan ei voida lämpökäsitellä, ja niiden lujuus määräytyy pikemminkin toimitustilan ja kylmämuovauksen kuin vanhentamisen tai lämpökäsittelyn perusteella.
Niitä käytetään yleisimmin sähköalan käyttöön tarkoitetuissa suulakepursotetuissa profiileissa, kuten virtakiskoissa, johdinprofiileissa ja kytkinlaitteiden osissa. Lisäksi niitä hyödynnetään lämmönsiirrossa, kemianteollisuudessa ja heijastavissa pinnoissa, joissa korkea puhtaus on ensisijainen vaatimus.
Kyllä, mutta lopputulos poikkeaa siitä, mitä 6xxx-sarjan seoksilla saavutettaisiin. Korkea alumiinipitoisuus muodostaa anodisoinnissa puhtaamman ja läpikuultavamman oksidikerroksen, mikä sopii tiettyihin käyttötarkoituksiin, mutta ei välttämättä ole sopiva silloin, kun tarvitaan tasaisen peittävä ja yhtenäinen lopputulos.
